
Kesällä 1905 Senaatintorilla räjähti pommi. Aivan poliisiaseman ikkunan alla. Iskun kohteena oli korkea-arvoinen virkamies.
Vladimir Fjodorovitš Deutrichin oli venäläinen juristi, joka nimitettiin kenraalikuvernööri Bobrikovin apulaiseksi vuonna 1902 ja samalla hän sai salaneuvoksen arvonimen. Deutrichin tehtävänä oli muun muassa välittää poliisilaitoksen raportteja kenraalikuvernöörille ja hänet tiedettiin suhtautuvan erittäin suopeasti poliisien urkkijajärjestelmään.
Deutrichin salamurhan sai tehtäväkseen toimittaja Artturi Salovaara. Vuonna 1888 syntynyt Salovaara oli kotoisen Viipurista työäläisperheestä.
Salaneuvos Deutrich oli johtamassa senaatin täysistuntoa 19. heinäkuuta 1905. Salovaaran tehtävänä oli tappaa pommilla Deutrich, kun tämä poistuu istunnon jälkeen astelee Senaatintorilla. Pommin oli valmistanut ylioppilas F. W. Klingstedt, joka myöhemmin tuli tunnetuksi kemistinä, kasvitieteilijänä ja Åbo Akademin professorina.
Salovaara käveli Senaatintorin laidalla sikaria poltellen, kunnes Deutrich asteli Senaatin portaita alas torille. Salovaara lähestyi miestä, kaivoi takkinsa kätköistä pommin, sytytti sen sikarilla ja viskasi salaneuvoksen jalkohin. Deutrich loikki pelästyneenä karkuun, jolloin pommi räjähti. Deutrich joko kompastui rähmälleen torikivetykselle tai sitten hän heittäytyi maahan tai sitten kaatui pommin voimasta. Joka tapauksessa hän säästyi yllättävän pienin ruhjein, suurin vertavuotava haava oli sääressä.

Työmies-lehti raportoi, että pommi rikkoi läheisten talojen ikkunoita, poliisin keskusaseman ikkunoista säästyi tuskin yksikään. Lisäksi ikkunoita särkyi Raatihuoneen, rahatoimikamarin ja Senaatin taloista. ”Yhteensä lienee mennyt sirpaleiksi noin 100 ruutua. Erään ajurin hevonen vahingoittui jalkaan, josta vuosi verta.”

Salovaara meni Hietalahden satamaan, jossa kaksi Kirkkonummelta kotoisin ollutta aktivistia kuljetti hänet moottoriveneellä Suvisaaristoon ja sieltä matka jatkui Johannes Gummeruksen Dorrit-purjeveneellä Hangon edustalle. Sieltä hän kärrytteli hevoskyydillä Turkuun, josta hän matkusti Ruotsiin ja aina Amerikaan saakka.
Salovaaralle oli luvattu, että hänellä on New Yorkissa toimittajan paikka Amerikan Kaiussa, mutta lupaus osoittautui katteettomaksi ja hän hankki toimeentulonsa yövahtina.
Salovaara palasi kotimaahansa ja kolme vuotta myöhemmin hän menehtyi jäätyään tapaturmaisesti junan alle.
Deutrich puolestaan katosi vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen yhteydessä.
****
1900-luvun alun terrorismista kerron lisää Verikoirat-kirjassa (Into Kustannus, 2021)